Helin opintopäiväkirjat Mediataidot & hyvinvointi
Kick off -luennot 13.1.2021 - Helin nostot luennoista
Aivot ja hyvinvointi digiarjessa / Kimmo Alho: informaation prosessoinnissa tapahtunut muutos vuosien saatossa; digitaalisen median käyttö -> sos.media myös aidosti vuorovaikutteista ja mielihyvää tuottavaa (huom! Susan Greenfield; Manfred Spitzer; Maisa Moisala)
Digitalisaatio ja psyykkinen hyvinvointi / Katariina Salmela-Aro: identiteetin etsintä kytkeytyy heikkoihin digitaitoihin; eheämpi identiteetti, parhaimmat digitaidot (huom! Jean Twenge; Orben & Przybylski)
Digitaalinen eriytyminen ja syrjäytyminen / Sirkku Kotilainen: Sukupuoli ei merkittävä tekijä; pääsy älylaitteisiin kaikilla; tytöillä ja pojilla erilaiset tavat toimia verkossa – mutta kuka vain voi esim. pelata; miten yhteiskunnalliset raamit määrittävät?
Pedagogia / Päivi Häkkinen: teknologia mahdollisuus, aktivoiva pedagogiikka; virtuaalitodellisuus käytännön opinnoissa /ammatti); yhteisöllisen oppimisen mahdollisuus (pelien kautta)
SUMMA: Oma digimedian käyttö tasapainossa aina suhteessa omaan itseen – jollekulle on liikaa se, mikä toiselle tarpeeksi ; digimedian valjastaminen hyvinvoinnin ylläpitoon
1. Webinaari 20.1.2021 Alho: Aivojen hyvinvointi digiarjessa
Tehtävä: Opiskelijoiden aivojen hyvinvoinnin tukeminen työssäni opettajana
A) Missä asioissa opiskelijoilla haasteita ja miten näkyy:B) Missä opiskelijat pärjänneet hienosti:
C) Miten voin huomioida opiskelijoiden aivojen hyvinvoinnin tukemisen:
2. Webinaari 27.1.2021 Salmela-Aro: Psyykkinen hyvinvointi media-arjessa
Tehtävä: Mieti omaa median käyttöäsi ja sen herättämiä tunteita. Mieti jokin tilanne viimeisen viikon ajalta, jolloin median käyttö on herättänyt sinussa tunteita.
Median
käytön herättämiä tunteita osa 1: Negatiivinen tunne
Olen lukenut uutisia, kolumneja ja netin keskustelupalstojen kommentteja aiheesta Koskelan murha - sekä katsonut televisouutisia...
Syntynyttä tunnetilaa voin kuvailla kaikilla noilla kuvan negatiivisilla tunteilla. Tämän uutisen ja tekijöiden toiminnan edessä tunnen itseni ahdistuneeksi, riittämättömäksi, vihaiseksi. Jos olisin tuntenut nuo henkilöt paremmin, miten minä selviäisin? Silloin varmasti olisin vieläkin ahdistuneempi. Jos minulla olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa kiusaamisen loppumiseen, mitä olisin tehnyt? Olisinko edes tajunnut kiusaamista, syrjäyttämistä, kun kaikki kuitenkin olivat jollain tasolla kavereita keskenään? Mihin virkavastuuni olisi ulottunut? Olisinko tiedostanut olevani virkavastuullinen tässä asiassa? Olisinko uskaltanut puuttua asiaan?
Omalla toiminnallani olisin ehkä voinut vaikuttaa tunnetilan syntymiseen, jos olisin järkiperäisesti vain sulkenut digilehden, printtilehden, keskustelupalstan ja pakottanut itseni ajattelemaan jotakin muuta. Silti tiedän, että asia olisi minua vaivannut. Itse asiassa selvitän tieni ulos tästä negatiivisesta tunnetilasta lukemalla ja pohtimalla syitä, seurauksia, kuviota tämän tapahtuman takana. Ja kehittämällä niiden perusteella jollain tapaa itselleni herkemmät tuntosarvet.
Median
käytön herättämiä tunteita osa 2: Positiivinen tunne
Median käyttöä on myös eri oppimisalustojen tai sovellusten käyttö... Eli ei niin pahaa, ettei hyvääkin. Ehkä juuri tuo luennolla esiin tullut osallistaminen esim. ryhmätöin sai minut ensi alkuun kokeilemaan etäopetuksessa yhteiskeskustelua. Jatkossa ajattelin kokeilla myös ryhmätöitä.
Perjantaina 29.1. minulla oli 5 S2-opiskelijaa valinnaisopinnossa meetissä. Jokainen esitteli työpaikkansa, unelmatyöpaikkansa tai työtehtävänsä. Muut kuuntelivat ja kyselivät lisää toisiltaan. Lähtömaat olivat esim. Iso-Britannia, Iran, Somalia, kurdi.
Opiskelijat
olivat 25 – 45-vuotiaita miehiä. He kaikki edustivat eri opiskelualaa ja olivat
olleet Suomessa hiukan eri aikoja. Ja yhtäkkiä yksi heistä ehdotti, että he
voisivat perustaa WhatsApp-ryhmän, jossa voivat kysellä toisiltaan opintoon
liittyviä asioita ja muutakin.
3. Webinaari 3.2.2021 Kotilainen: Digitaalinen media sosiaalisena ympäristönä - Inklusiivinen mediakasvatus pedagogisena mallina
TEHTÄVÄ: Pohdi, miten voit edistää nuorten digitaalista yhdenvertaisuutta käytännön työssäsi inklusiivisen mediakasvatuksen avaintekijöiden näkökulmista.
Mieti yksi konkreettinen esimerkki kunkin inklusiivisen mediakasvatuksen avaintekijän edistämiseen oppiaineessasi tai muussa työssäsi
·
Inklusiivinen mediakasvatus omassa työssäni
Puheenvuorossaan 3.2.2021 prof. Sirkku Kotilainen puhui
inklusiivisesta mediakasvatuksesta, nuorten positiivisesta osallistamisesta
yhteiskuntaan. Samasta asiasta, lasten ja nuorten kasvattamisesta hyvinvoiviksi
yhteiskunnan arjessa, ostrakismin eli ulkopuolisuuteen sulkemisen estämisestä,
puhui Educassa prof. Niina Junnila 30.1.2021.
Ensimmäinen avaintekijä on turvallinen tila: turvallinen
ympäristö tukee oppimista ja yhteenkuuluvuutta.
Toinen avaintekijä on välittävä vuorovaikutus: positiivinen
palaute ja kannustaminen kasvattavat luottamusta omiin kykyihin,
tavoiteorientaatio edistää halua motivoitua oppimaan ja uskoa kyvykkyyteen,
että pystyy oppimaan uusia asioita.
Kolmas avaintekijä on nuoren mediatekemisen tukeminen ja sen
myötä juuri omiin taitoihin uskominen, autonominen tekeminen ja toimijuuden
vahvistaminen.
Miten minä opettajana voin tukea opiskelijoideni
motivaatiota ja rohkeutta osallistua ja näin osallistaa heitä yhteiskuntaan
sekä sen myötä vahvistaa heidän tunnettaan osallisuudesta, siitä, että he
kuuluvat yhteiskuntaan elintärkeänä osana, jota ilman kokonaisuutta ei ole?
Voin luoda – tai ainakin yrittää luoda – turvallisen tilan
olemalla itse avoin ja rehellinen. Antaa tilaa mielipiteille ja ärtymykselle,
kuunnella, vastata parhaani mukaan. Kysymällä ja olemalla aidostikin
kiinnostunut opiskelijoiden omista mielipiteistä. Kysyä hiljaisemmalta
opiskelijalta, jos hän ei spontaanisti kerro ajatuksiaan. Toisaalta täytyy
sallia myös vaikeneminen.
Voin tukea välittävää vuorovaikutusta antamalla positiivista
palautetta, kannustusta mutta toisaalta myös rehellistä palautetta. En tarkoita
tällä välttämättä ns. hampurilaismallin käyttämistä, vaan esimerkiksi
arvioimalla puheen luontevuutta ja rohkeutta, kielenkäyttöä, eikä niinkään
oikeakielistä puheenpartta. Jos ja kun kielenkäyttäjä rohkaistuu käyttämään
kieltä, hän samalla kasvattaa tuotoksen määrää ja mahdollisesti sen myötä saa
varmuutta. Tällainen positiivinen kierre saattaa hyvinkin rohkaista
opiskelijaa. Toisaalta myös vertaispalautteet ovat tärkeitä. Niiden antoa voi
ohjailla esimerkiksi pyytämällä muita nostamaan esityksestä muutaman heistä
tärkeän asian esiin ja sitten kaikki voivat keskustella niistä.
Nuorten mediatekemisen tukeminen ja sen myötä toimijuuden
vahvistaminen onnistuisi ehkä nyt siten, että annan etäopetuksessa oleville
opiskelijoilleni ryhmätyön. Kurssillamme on tietty teema ja sen mukaisia
tehtäviä he voisivat ryhmissä työstää. Tuotoksen voisi ryhmä esittää parhaaksi
katsomallaan tavalla – videona, diaesityksenä, animaationa, äänitiedostona.
Osallisuus syntyisi siitä, että työn tekoon olisivat osallistuneet kaikki,
jokainen olisi tehnyt jotakin. Ja toisaalta he olisivat itse toimijoina ja
autonomisina päätöksentekijöinä kaikessa muussa paitsi ryhmäjaossa ja teemassa.
Nähtäväksi jää, toteutuuko tämä, mutta tätä kokeilen seuraavaksi.
Inklusiivisen mediakasvatuksen avaintekijöiden toteutuminen ei
toteudu vain yhdellä kokeilulla. Siinä tarvitaan toistoa, toistoa, toistoa. Sen
ei pidä olla kertaluonteista vaan sen tulee olla vakiintunut käytäntö. Sen pitää
kasvaa osaksi opetuksen normia.
4. Webinaari 10.2.2021 Häkkinen: Digitaaliset laitteet oppimisen ja hyvinvoinnin tukena
1) hyödynnetään teknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla ja
2) huomioidaan opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen.
Opetuksen/toiminnan tavoite: Opetuksen/toiminnan toteutustapa:
Hyvä työkaveri –testi; vertaiskeskustelu pienryhmässä käsitteen
määrittämiseksi; opetuskeskustelu käsitteen varmistamiseksi; lopuksi
osaamisen näyttötehtävä
MINKÄLAISIA PEDAGOGISIA
RATKAISUJA TEIT?
|
Mikä on opettajan /ohjaajan rooli? |
Opettaja ohjaa oppijat aihepiiriin, varmistaa käsitteiden oikein
ymmärtämisen |
|
Miten oppimista tuetaan? |
Tehtävä on strukturoitu melko tarkasti,
prosessi on strukturoitu; varmistetaan että kaikilla on sama käsitys
käsitteestä työhyvinvointi yhteisessä
opetuskeskustelussa; teknologia sellaista, että saavutettavuus kaikilla (meet
ja WhatsApp) |
|
Miten oppimista arvioidaan? |
Keskusteluun osallistuminen,
näkemyksien esiintuonti sekä osaamisen näyttötehtävä |
|
Mitä teknologiaa käytetään? |
Tehtävänannot opinnon Google
Classroomissa; meet-keskustelu; pienryhmien vertaiskeskustelut WhatAppissa;
osaamisen näyttötehtävässä videoaineisto Classroomissa, purku kirjoitettuna
Docsiin |
|
Mitä lisäarvoa teknologia tuo? |
Mahdollistaa opiskelijoiden vertaiskeskustelun
(asiantuntijakeskustelun) face to face, koska live-tapaaminen ei ole
mahdollinen; meet mahdollistaa laajemman opetuskeskustelun; tehtäväpalautus
docsina mahdollistaa kaikkien osallistumisen |
MINKÄLAISIA OPISKELIJAN
HYVINVOINNIN KANNALTA TÄRKEITÄ RATKAISUJA TEIT?
|
Miten huomioit opiskelijoiden fyysisen hyvinvoinnin? |
-
Tauot tehtävien välillä (mahdollisuus
happihyppelyyn esim.) -
Siirtymät tehtävätyypistä ja välineestä
toiseen |
|
Miten huomioit opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin? |
-
sosioemotionaaliset taidot: turvallinen
pienryhmä keskustelulle omista kokemuksista, kielitaitotaso melko sama
keskustelijoilla -
purkukeskusteluun kaikkien näkemyksiä
positiivisesti nostaen; kielitaitotaso ohitetaan, asia esiin (ope luotsaa!) |
|
Miten huomioit opiskelijoiden sosiaalisen hyvinvoinnin |
-
erilaiset vuorovaikutustavat esiin: voi
kirjoittaa chatiin, voi kertoa meetissä -
WhatsApp varmistaa, että kaikilla pääsy ääneen
keskustelussa, jos esim. koneessa ei mikrofonia -
osallisuus: kaikkien näkemyksistä koostetaan
yhteinen näkemys eli määritellään käsite |
Oppimistehtävä on suunniteltu valinnaiselle S2-kurssille Suomea työpaikalla. Opinto on suunnattu äidinkieleltään muu kuin suomi -opiskelijoille. Kurssille osallistuvien opiskelijoiden kielitaito on hyvin vaohetelva; ääripäät ovat edustettuina. Myös henkilöinä opiskelijat ovat erilaisia, toiset hiljaisia, toiset suulaampia.
Lähtökohtana on nimenomaan osallisuuden vahvistaminen ja turvallisen ilmapiirin luominen: olemme nyt kurssin puolivälissä, joten olemme tavanneet toisiamme meet-keskusteluissa useamman kerran. Osa opiskelijoista on myös liittynyt omaan, kurssin yhteiseen WhatsApp-ryhmään. Tätä aion hyödyntää tässä tehtävässä.
Ensin kokoonnumme yhteen meetiin ja annan tehtävän ohjeistuksen. Kaikki opiskelijat tekevät Hyvä työkaveri -testin (julkaistu Helsingin Sanomissa 23.1.2021, muokkasin testistä helpomman version); sitten keskustellaan, millainen työkaveri minä olen, millainen on minusta hyvä työkaveri ja millainen on hyvä työilmapiiri, millainen on hyvä työyhteisö, miten voimme voida hyvin työpaikalla. Keskustelussa osa opiskelijoista (WhatsApp-porukka) on oma keskustelupiirinsä, osa (loput) jää keskustelemaan aiheesta opettajan kanssa. Aikaa keskusteluun varataan n. 15 minuuttia. Sitten palataan yhteiseen tilaan meetiin ja käydään yhteinen opetuskeskustelu aiheesta.
Tämän jälkeen kukin opiskelija siirtyy yksilötyöskentelyyn osaamisen näyttötehtävän pariin. He katsovat videon eräästä työpaikasta, työyhteisöstä, johtamisesta ja työskentelyilmapiiristä. Vastaavat videon perusteella aiheesta esitettyihin kysymyksiin ja kirjoittavat myös oman näkemyksensä.
Tällaisilla pienillä tehtävillä toivon hiljalleen rakennettavan ja vahvistavan opiskelijoiden positiivista kokemusta kielenkäytöstä, kannustavan ja rohkaistuvan ilmaisemaan itseään, kokevan turvallisen kielenkäyttötilanteen ja toisiaan tukien ja arvostaen kehittymään kielenkäyttäjinä. Toisaalta haluan mahdollistaa aidon osallistumisen, koska kaikilla ei ole esim. koneessa mikrofonia tai he eivät uskalla puhua, toivon pienryhmien helpottavan asiaa sekä WhatsAppin käytön.


Kommentit
Lähetä kommentti