Siirry pääsisältöön

Helin opintopäiväkirja

Helin opintopäiväkirjat Mediataidot & hyvinvointi


 Kick off -luennot 13.1.2021 - Helin nostot luennoista

 Aivot ja hyvinvointi digiarjessa / Kimmo Alho: informaation prosessoinnissa tapahtunut muutos vuosien saatossa; digitaalisen median käyttö -> sos.media myös aidosti vuorovaikutteista ja mielihyvää tuottavaa (huom! Susan Greenfield; Manfred Spitzer; Maisa Moisala) 

Digitalisaatio ja psyykkinen hyvinvointi / Katariina Salmela-Aro: identiteetin etsintä kytkeytyy heikkoihin digitaitoihin; eheämpi identiteetti, parhaimmat digitaidot (huom! Jean Twenge; Orben & Przybylski) 

Digitaalinen eriytyminen ja syrjäytyminen / Sirkku Kotilainen: Sukupuoli ei merkittävä tekijä; pääsy älylaitteisiin kaikilla; tytöillä ja pojilla erilaiset tavat toimia verkossa – mutta kuka vain voi esim. pelata; miten yhteiskunnalliset raamit määrittävät?

Pedagogia / Päivi Häkkinen: teknologia mahdollisuus, aktivoiva pedagogiikka; virtuaalitodellisuus käytännön opinnoissa /ammatti); yhteisöllisen oppimisen mahdollisuus (pelien kautta) 

SUMMA: Oma digimedian käyttö tasapainossa aina suhteessa omaan itseen – jollekulle on liikaa se, mikä toiselle tarpeeksi ; digimedian valjastaminen hyvinvoinnin ylläpitoon

1. Webinaari 20.1.2021 Alho: Aivojen hyvinvointi digiarjessa

Tehtävä: Opiskelijoiden aivojen hyvinvoinnin tukeminen työssäni opettajana



A) Missä asioissa opiskelijoilla haasteita ja miten näkyy: 
Opiskelijoilla useita laitteita kerralla käytössä; multitaskaus, joka hajottaa opiskelijaa, keskittyminen esim. opiskelutehtävään herpaantuu, työ ei etene. (Moisala: älylaitteet kannustavat mahdottomaan multitaskaukseen)

B) Missä opiskelijat pärjänneet hienosti: 
Tekninen osaaminen, laitenäppäryys, päättelykyky ja reagointi nopeaa, joillakuilla asioiden yhdistelytaito

C) Miten voin huomioida opiskelijoiden aivojen hyvinvoinnin tukemisen: 
Kannustan vain 1 laitteen käyttöön kerralla; sallin rentoutumisen keskittymistä vaativan tehtävän teossa, koska multitaskaus häiritsee keskittymistä ja kuormittaa aivoja; varmistan selkeän siirtymän tehtävästä toiseen, fyysinen liikkuminen ja happihyppelyt tehtävien välillä auttavat, koska aivot tarvitsevat myös happea toimiakseen kunnolla, tarpeeksi pitkä tauko tehtävien tai aiheiden välillä; kriittisyyden herättäminen opiskelijan omaa mediankäyttöä kohtaan; pelit vaihtelua tuova oppimismuoto

2. Webinaari 27.1.2021 Salmela-Aro: Psyykkinen hyvinvointi media-arjessa

Tehtävä: Mieti omaa median käyttöäsi ja sen herättämiä tunteita. Mieti jokin tilanne viimeisen viikon ajalta, jolloin median käyttö on herättänyt sinussa tunteita. 




Median käytön herättämiä tunteita osa 1: Negatiivinen tunne

Olen lukenut uutisia, kolumneja ja netin keskustelupalstojen kommentteja aiheesta Koskelan murha - sekä katsonut televisouutisia...

Syntynyttä tunnetilaa voin kuvailla kaikilla noilla kuvan negatiivisilla tunteilla. Tämän uutisen ja tekijöiden toiminnan edessä tunnen itseni ahdistuneeksi, riittämättömäksi, vihaiseksi. Jos olisin tuntenut nuo henkilöt paremmin, miten minä selviäisin? Silloin varmasti olisin vieläkin ahdistuneempi. Jos minulla olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa kiusaamisen loppumiseen, mitä olisin tehnyt? Olisinko edes tajunnut kiusaamista, syrjäyttämistä, kun kaikki kuitenkin olivat jollain tasolla kavereita keskenään? Mihin virkavastuuni olisi ulottunut? Olisinko tiedostanut olevani virkavastuullinen tässä asiassa? Olisinko uskaltanut puuttua asiaan?

 Uskon, että ahdistuminen ja riittämättömyys syntyvät juuri tuosta itse tapahtumasta, mutta myös sen tajuamisesta, miten pitkäkestoinen prosessi se on ollut. Siitä, että uhri itse on ollut osa jotakin omituista verkkoa, jossa kaveruus on venyvä käsite – asteikolla mitattava riippuvuussuhde: toista ei ole ilman toista, kokonaisuus on vajaa ilman yhtä lenkkiä. Näin olen asian itselleni selittänyt, millään muulla tavalla en saa tätä sopimaan ymmärrykseeni. (Osallisuuden tarve nuorella tai kellä tahansa ihmisellä vs. psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi)

 Tunnetila ei oikeastaan ole vaikuttanut toimintaani fyysisellä tasolla, esim. uneen tms. Mutta opettajana, jos / kun taas opiskelijoita tapaan, ehkä herkemmin kuulostelen tuntemuksia ja kokemuksia sekä mielipiteitä. Ehkä yritän keskustella enemmän. Ja jossain määrin teettää enemmän ryhmätöitä.

Omalla toiminnallani olisin ehkä voinut vaikuttaa tunnetilan syntymiseen, jos olisin järkiperäisesti vain sulkenut digilehden, printtilehden, keskustelupalstan ja pakottanut itseni ajattelemaan jotakin muuta. Silti tiedän, että asia olisi minua vaivannut. Itse asiassa selvitän tieni ulos tästä negatiivisesta tunnetilasta lukemalla ja pohtimalla syitä, seurauksia, kuviota tämän tapahtuman takana. Ja kehittämällä niiden perusteella jollain tapaa itselleni herkemmät tuntosarvet.

Median käytön herättämiä tunteita osa 2: Positiivinen tunne

Median käyttöä on myös eri oppimisalustojen tai sovellusten käyttö... Eli ei niin pahaa, ettei hyvääkin. Ehkä juuri tuo luennolla esiin tullut osallistaminen esim. ryhmätöin sai minut ensi alkuun kokeilemaan etäopetuksessa yhteiskeskustelua. Jatkossa ajattelin kokeilla myös ryhmätöitä.

Perjantaina 29.1. minulla oli 5 S2-opiskelijaa valinnaisopinnossa meetissä. Jokainen esitteli työpaikkansa, unelmatyöpaikkansa tai työtehtävänsä. Muut kuuntelivat ja kyselivät lisää toisiltaan. Lähtömaat olivat esim. Iso-Britannia, Iran, Somalia, kurdi.

Opiskelijat olivat 25 – 45-vuotiaita miehiä. He kaikki edustivat eri opiskelualaa ja olivat olleet Suomessa hiukan eri aikoja. Ja yhtäkkiä yksi heistä ehdotti, että he voisivat perustaa WhatsApp-ryhmän, jossa voivat kysellä toisiltaan opintoon liittyviä asioita ja muutakin.

 Tämä oli minulle pieni onnistumisen kokemus. Oppimistehtävän myötä he jakoivat itsestään asioita ja kokemuksia suomalaisesta työelämästä. Ehkä se innosti heitä kohtaamaan toisensa ja luomaan verkostoitumisaihion. Ehkä he jatkavat tästä yhteistoiminnallisesti? Ainakin aion tämän samaisen porukan kanssa teettää ryhmätyötä osallistaakseni – jos mahdollista – kaikki opinnon valinneet.


3. Webinaari 3.2.2021 Kotilainen: Digitaalinen media sosiaalisena ympäristönä - Inklusiivinen mediakasvatus pedagogisena mallina

TEHTÄVÄ: Pohdi, miten voit edistää nuorten digitaalista yhdenvertaisuutta käytännön työssäsi inklusiivisen mediakasvatuksen avaintekijöiden näkökulmista. 

Mieti yksi konkreettinen esimerkki kunkin inklusiivisen mediakasvatuksen avaintekijän edistämiseen oppiaineessasi tai muussa työssäsi

·     

 Inklusiivinen mediakasvatus omassa työssäni

Puheenvuorossaan 3.2.2021 prof. Sirkku Kotilainen puhui inklusiivisesta mediakasvatuksesta, nuorten positiivisesta osallistamisesta yhteiskuntaan. Samasta asiasta, lasten ja nuorten kasvattamisesta hyvinvoiviksi yhteiskunnan arjessa, ostrakismin eli ulkopuolisuuteen sulkemisen estämisestä, puhui Educassa prof. Niina Junnila 30.1.2021.

Ensimmäinen avaintekijä on turvallinen tila: turvallinen ympäristö tukee oppimista ja yhteenkuuluvuutta.

Toinen avaintekijä on välittävä vuorovaikutus: positiivinen palaute ja kannustaminen kasvattavat luottamusta omiin kykyihin, tavoiteorientaatio edistää halua motivoitua oppimaan ja uskoa kyvykkyyteen, että pystyy oppimaan uusia asioita.

Kolmas avaintekijä on nuoren mediatekemisen tukeminen ja sen myötä juuri omiin taitoihin uskominen, autonominen tekeminen ja toimijuuden vahvistaminen.

Miten minä opettajana voin tukea opiskelijoideni motivaatiota ja rohkeutta osallistua ja näin osallistaa heitä yhteiskuntaan sekä sen myötä vahvistaa heidän tunnettaan osallisuudesta, siitä, että he kuuluvat yhteiskuntaan elintärkeänä osana, jota ilman kokonaisuutta ei ole?

Voin luoda – tai ainakin yrittää luoda – turvallisen tilan olemalla itse avoin ja rehellinen. Antaa tilaa mielipiteille ja ärtymykselle, kuunnella, vastata parhaani mukaan. Kysymällä ja olemalla aidostikin kiinnostunut opiskelijoiden omista mielipiteistä. Kysyä hiljaisemmalta opiskelijalta, jos hän ei spontaanisti kerro ajatuksiaan. Toisaalta täytyy sallia myös vaikeneminen.

Voin tukea välittävää vuorovaikutusta antamalla positiivista palautetta, kannustusta mutta toisaalta myös rehellistä palautetta. En tarkoita tällä välttämättä ns. hampurilaismallin käyttämistä, vaan esimerkiksi arvioimalla puheen luontevuutta ja rohkeutta, kielenkäyttöä, eikä niinkään oikeakielistä puheenpartta. Jos ja kun kielenkäyttäjä rohkaistuu käyttämään kieltä, hän samalla kasvattaa tuotoksen määrää ja mahdollisesti sen myötä saa varmuutta. Tällainen positiivinen kierre saattaa hyvinkin rohkaista opiskelijaa. Toisaalta myös vertaispalautteet ovat tärkeitä. Niiden antoa voi ohjailla esimerkiksi pyytämällä muita nostamaan esityksestä muutaman heistä tärkeän asian esiin ja sitten kaikki voivat keskustella niistä.

Nuorten mediatekemisen tukeminen ja sen myötä toimijuuden vahvistaminen onnistuisi ehkä nyt siten, että annan etäopetuksessa oleville opiskelijoilleni ryhmätyön. Kurssillamme on tietty teema ja sen mukaisia tehtäviä he voisivat ryhmissä työstää. Tuotoksen voisi ryhmä esittää parhaaksi katsomallaan tavalla – videona, diaesityksenä, animaationa, äänitiedostona. Osallisuus syntyisi siitä, että työn tekoon olisivat osallistuneet kaikki, jokainen olisi tehnyt jotakin. Ja toisaalta he olisivat itse toimijoina ja autonomisina päätöksentekijöinä kaikessa muussa paitsi ryhmäjaossa ja teemassa. Nähtäväksi jää, toteutuuko tämä, mutta tätä kokeilen seuraavaksi.

Inklusiivisen mediakasvatuksen avaintekijöiden toteutuminen ei toteudu vain yhdellä kokeilulla. Siinä tarvitaan toistoa, toistoa, toistoa. Sen ei pidä olla kertaluonteista vaan sen tulee olla vakiintunut käytäntö. Sen pitää kasvaa osaksi opetuksen normia.


4. Webinaari 10.2.2021 Häkkinen: Digitaaliset laitteet oppimisen ja hyvinvoinnin tukena

TEHTÄVÄ: Suunnittele omaa opetustasi (tai muuta työtäsi) palveleva opintokokonaisuus / harjoitus / tehtävänanto, jossa 

1) hyödynnetään teknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla ja
2) huomioidaan opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen.

Opetuksen/toiminnan tavoite:                           Opetuksen/toiminnan toteutustapa:

 

 Työhyvinvointi-käsitteen oppiminen, S2-opiskelijoiden valinnaisopinto Suomea työpaikalla

 


Hyvä työkaveri –testi; vertaiskeskustelu pienryhmässä käsitteen määrittämiseksi; opetuskeskustelu käsitteen varmistamiseksi; lopuksi osaamisen näyttötehtävä


MINKÄLAISIA PEDAGOGISIA RATKAISUJA TEIT?

Mikä on opettajan /ohjaajan rooli?

 

Opettaja ohjaa oppijat aihepiiriin, varmistaa käsitteiden oikein ymmärtämisen

 

Miten oppimista tuetaan?

 

 

 

Tehtävä on strukturoitu melko tarkasti, prosessi on strukturoitu; varmistetaan että kaikilla on sama käsitys käsitteestä työhyvinvointi yhteisessä opetuskeskustelussa; teknologia sellaista, että saavutettavuus kaikilla (meet ja WhatsApp)

Miten oppimista arvioidaan?

 

 

 

Keskusteluun osallistuminen, näkemyksien esiintuonti sekä osaamisen näyttötehtävä

Mitä teknologiaa käytetään?

 

 

 

Tehtävänannot opinnon Google Classroomissa; meet-keskustelu; pienryhmien vertaiskeskustelut WhatAppissa; osaamisen näyttötehtävässä videoaineisto Classroomissa, purku kirjoitettuna Docsiin

Mitä lisäarvoa teknologia tuo?

 

 

 

 

Mahdollistaa opiskelijoiden vertaiskeskustelun (asiantuntijakeskustelun) face to face, koska live-tapaaminen ei ole mahdollinen; meet mahdollistaa laajemman opetuskeskustelun; tehtäväpalautus docsina mahdollistaa kaikkien osallistumisen


MINKÄLAISIA OPISKELIJAN HYVINVOINNIN KANNALTA TÄRKEITÄ RATKAISUJA TEIT?

Miten huomioit opiskelijoiden fyysisen hyvinvoinnin?


-          Tauot tehtävien välillä (mahdollisuus happihyppelyyn esim.)

-         Siirtymät tehtävätyypistä ja välineestä toiseen

Miten huomioit opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin?


-          sosioemotionaaliset taidot: turvallinen pienryhmä keskustelulle omista kokemuksista, kielitaitotaso melko sama keskustelijoilla

-          purkukeskusteluun kaikkien näkemyksiä positiivisesti nostaen; kielitaitotaso ohitetaan, asia esiin (ope luotsaa!)

Miten huomioit opiskelijoiden sosiaalisen hyvinvoinnin


-          erilaiset vuorovaikutustavat esiin: voi kirjoittaa chatiin, voi kertoa meetissä

-          WhatsApp varmistaa, että kaikilla pääsy ääneen keskustelussa, jos esim. koneessa ei mikrofonia

-          osallisuus: kaikkien näkemyksistä koostetaan yhteinen näkemys eli määritellään käsite

 Oppimistehtävä toteutetaan valinnaisopinnossa helmikuussa 2021.

Oppimistehtävä on suunniteltu valinnaiselle S2-kurssille Suomea työpaikalla. Opinto on suunnattu äidinkieleltään muu kuin suomi -opiskelijoille. Kurssille osallistuvien opiskelijoiden kielitaito on hyvin vaohetelva; ääripäät ovat edustettuina. Myös henkilöinä opiskelijat ovat erilaisia, toiset hiljaisia, toiset suulaampia. 

Lähtökohtana on nimenomaan osallisuuden vahvistaminen ja turvallisen ilmapiirin luominen: olemme nyt kurssin puolivälissä, joten olemme tavanneet toisiamme meet-keskusteluissa useamman kerran. Osa opiskelijoista on myös liittynyt omaan, kurssin yhteiseen WhatsApp-ryhmään. Tätä aion hyödyntää tässä tehtävässä.

Ensin kokoonnumme yhteen meetiin ja annan tehtävän ohjeistuksen. Kaikki opiskelijat tekevät Hyvä työkaveri -testin (julkaistu Helsingin Sanomissa 23.1.2021, muokkasin testistä helpomman version); sitten keskustellaan, millainen työkaveri minä olen, millainen on minusta hyvä työkaveri ja millainen on hyvä työilmapiiri, millainen on hyvä työyhteisö, miten voimme voida hyvin työpaikalla. Keskustelussa osa opiskelijoista (WhatsApp-porukka) on oma keskustelupiirinsä, osa (loput) jää keskustelemaan aiheesta opettajan kanssa. Aikaa keskusteluun varataan n. 15 minuuttia. Sitten palataan yhteiseen tilaan meetiin ja käydään yhteinen opetuskeskustelu aiheesta.

Tämän jälkeen kukin opiskelija siirtyy yksilötyöskentelyyn osaamisen näyttötehtävän pariin. He katsovat videon eräästä työpaikasta, työyhteisöstä, johtamisesta ja työskentelyilmapiiristä. Vastaavat videon perusteella aiheesta esitettyihin kysymyksiin ja kirjoittavat myös oman näkemyksensä. 

Tällaisilla pienillä tehtävillä toivon hiljalleen rakennettavan ja vahvistavan opiskelijoiden positiivista kokemusta kielenkäytöstä, kannustavan ja rohkaistuvan ilmaisemaan itseään, kokevan turvallisen kielenkäyttötilanteen ja toisiaan tukien ja arvostaen kehittymään kielenkäyttäjinä. Toisaalta haluan mahdollistaa aidon osallistumisen, koska kaikilla ei ole esim. koneessa mikrofonia tai he eivät uskalla puhua, toivon pienryhmien helpottavan asiaa sekä WhatsAppin käytön.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mediataidot hyvinvoinnin tukena

Mediataidot hyvinvoinnin tukena -koulutus on Mediakasvatusseuran verkkokoulutus opettajille (13.1. - 24.2.2021).   Tämä blogi sisältää Heli Lumpeen ,  Tarja Pasasen ja Tuija Takalan opintopäiväkirjat. Webinaarit  Opintopäiväkirjat perustuvat koulutuksen webinaari-aiheisiin: 1. Median käyttö ja aivojen hyvinvointi KUVA: Aivojen hyvinvointi media-arjessa   2. Psyykkinen hyvinvointi media-arjessa KUVA: Menikö media tunteisiin? 3. Digitaalinen media sosiaalisena ympäristönä 4. Digitaaliset laitteet oppimisen ja hyvinvoinnin tukena